Ammatillinen näyttö YP 4

Alkaa olla tämä työharjoittelu viimeistä viikon vaille taputeltuna, kuinka aika voi mennä näin nopeasti? Jotta reissu ei menisi ihan pelkästään viikinkien kanssa karkeloinnikssi, kuuluu työharjoitteluun myös ammatillinen näyttö tai yrkesprov eli YP4. Tämän kurssin tarkoituksena on ollut totutella työskentelemään kultasepän työpajassa osana työyhteisöä ja opetella sitä arkista aherrusta, mitä tulevaisuudessa sitten ehkä omassa pajassa tai jonkun toisen luona työskentely tulee sisältämään. Eli ihan kaikkea korjaustöistä uusien mallien valmistamiseen, oman hyvän lisän tähän harjoittelujakson toi liikkeen muutto uusiin tiloihin ja kaikki ne pienet asiat mitä muutto voi tuoda tullessaan. Ei voi vain iskeä työkaluja laatikkoon ja kiikuttaa niitä paikasta A paikkaan B ja olla onnellinen vaan pitää miettiä liikkeen pintoja, pitääkö maalata? Mites valaistus? Julkisivu, turvallisuustekijät, mainostus, tuotteet, työpaja jne. jne... Kaikki ja vähän enemmän pitää miettiä ja valmistella jotta uusi paikka on toimiva ja asiakkaiden kannalta houkutteleva kokonaisuus.

Mietimme siis yhdessä Fridan kanssa mikä voisi olla sopiva työ,

Ensin piirretään istukalle kaava/
We start with drawing a template
for the setting. 

minkä voisin tehdä näyttöä varten, sopivan haastavaa ja sellaista mitä voisi myöhemmin laittaa myyntiin. Fridalla on tällä hetkellä projektina uuden malliston luominen käyttäen jo aikaisemmin tutuiksi tulleita pieniä simpukoita ja siitä se ajatus sitten lähti. Posteljooni oli tuonut uusia valuja ihan kaukaisesta Suomesta saakka ja niistä voisi tehdä uuteen mallistoon sopivan sormuksen vähän erilaisella kivi-istutuksella. Tarkoituksena olisi että valmistamani sormus olisi ns. originaali eli siitä tehtäisiin valuyrityksessä kumimuotti ja sitten vaan sarjaa uunista ulos. Valettavaksi päätyvän mallin

Sitten vähän salailu, muotoilua
ja juottamista/
The it's time to saw, bend and solder

valmistamisessa pitää pitää mielessä että varsinainen kappale kutistuu n. 10% eli materiaalivahvuudet on mietittävä sen mukaan ettei tule ikäviä yllätyksiä myöhemmin.

Fridan kanssa päädyimme lopulta kartioistukaan joka tulisi 5 mm kivelle, istukan ainevahvuudeksi 0,7 mm ja istukan molemmille puolille tulisi kaksi simpukka ja niiden jatkoksi sileä puolipyöreä runko. Lopulta päädyin tekemään neljä kappaletta malleja eri kokoisilla simpukoilla ja yksi näistä on tehty 3 mm kiville ja muita hieman pienemmillä ainevahvuuksilla, koska myöhemmin on tarkoitus saada sama sormus mallistoon myös kultaisena. Tämä on siis

otettava huomioon mallin teossa jotta lopullinen tuote on sekä materiaalien että hintansa osalta järkevintä mittasuhteissa.

Demonstration of skills YP4 or exam, be afraid! 

My time here in Iceland is almost over and it's going to be a tough time to back my bags and head to the airport. Before we get to the sad part, let's see what I did last week. Since the real reason I'm here in Iceland is not frolicking around with Vikings

Näistä pitäisi tulla jotain kivaa/
Combining these should give us
pretty things

but to have a real inside look what it is to be a goldsmith and work in a workshop as a part of a team. This being said there's also an exam to be done or like we call it in school yrkesprov YP or demonstration of skills. 

This 10 weeks period is really been a good time for me, I've been able to see two different workshops and also the fun than is called moving your shop to a new location. It takes a lot more than just stuffing your tools to boxes and moving them from point A to point B, it's about renovating, marketing, timing and getting the new place

Muotoilua ja muotoutumista/
Getting into shape

functional both for the customers and for yourself as a goldsmith. 

So we put on our thinking hats and started to think about what I should do as a demonstration? It should be something for both of us, complicated enough for me and something Frida can use in the future. Since she has a new collection under work and the postman had brought a package filled with casted seashells in a new size and model, maybe there's something I can do with them? Finally we got a plan, I was to do a prototype for a ring to

Sitten vaikein osio eli
kuinka saada sormus
kasaan ja vieläpä pysymään
suorassa/
The hardest part, soldering
and getting it to stay straight

be sent to casting using the new shels and a new type of stonesetting, a tapered bezel or cone setting. When making an original to be casted one should remember that the final product is going to be 10% smaller than the original so the choice of materials should be made with care. I ended up making four different kinds of variations of the ring, three for 5 mm stones and one for 3 mm stone and this is also a bit smaller than the others since the plan is to get it casted in gold. 

Valmis!/ All done! 

Uusia tuulia ja vanhoja temppuja

Viime viikko meni sitten vähän erilaisissa meiningistä kuin yleensä, sillä liikkeen muuton myötä pääsin "päivähoitoon" toisen kultasepän luokse siksi aikaa kun Fridan työpaja oli poissa käytöstä. Pääsin siis tutustumaan Jón Halldór Bjarnassoniin ole kavereiden kesken Nonniin ja näkemään vanhemman polven kultasepän työskentelyä. Nonnin liike sijaitsee Hafnafjördurissa pienellä kävelykadulla eli Strandgatanilla ja sieltä löytää niin kansallispukuihin kuuluvia koruja kuin kellojakin eli jos rannekellosta patteri piiputtaa niin nokka kohti Nonnin ovea (pientä mainostusta hups).

Sommittelu ennen juottamista/
Getting the final form before soldering

Spiraali syntyy ja vielä ihan käden käänteessä/
Spinnin' some spirals for earrings 

Nonni on kolmannen polven kultaseppä ja hänen liikkeensä valikoimista löytyy myös hänen isänsä valmistamia korumalleja eli perinteitä vaalitaan. Nonnin isä oli taitava filigraanin tekijä ja sain keskiviikkona kokeilla filigraanin tekoa ja testata hänen käyttämää työkalua, jolla saadaan tehtyä siistejä lankaspiraaleja helposti. On hyvä huomata kuinka ratkaisevan tärkeää oikeanlaiset ja materiaalit ovat filigraanin teossa, sillä valmistamani korvakorut ovat paljon paremman näköiset kuin
mitä koulussa olen tehnyt. Filigraaniin tulevia lankoja ei kieputeta yhteen vaan ne valssataan ensin ohueksi ja lankojen reunoihin tehdään hienon hieno hammastus ihan omalla työkalulla.

Filigraanin lisäksi teimme yhteistyössä sormuksia paikallisista korukivistä ja perjantaina sain tehdä vielä riipukset. Oli mukavaa päästä näkemään vähän erilaisimpia työtapoja ja tutustua Nonniin, vaikka sujuvaa yhteistä kieltä ei ihan ollutkaan niin hyvin tultiin juttuun ja viihdyin hänen työpajassa hyvin. Jännä fakta: koruja voi pesun jälkeen kuivata sahanpurujen seassa jos ei paineilmakompresoria satu löytymään ja hiustenkuivaaja on muussa käytössä. Kappale vaan purujen joukkoon ja odotellaan hetki, vähän voi ravistellakkin ja tadaa koru on kuiva. Sain lisäksi selata vanhoja malli- ja luonnosvihkoja,  jotka Nonni oli saanut erään vanhan kultasepän jäämistöstä ja lisäksi pääsin tutustumaan muutamaan muuhun paikalliseen kultaseppään eli verkostoitumista on myös tullut tehtyä.

Filigraanin juottamisen kannattaa
käyttää juotospurua/ The powdered
solder is the best to use when doing
filigree

Valmista tuli, ehkä vielä tarvitsee
harjoitella lisää mutta ei huono muuten/
And we're done, maybe a bit more
practice but not too shabby if I say so myself. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Gettin' some new perspective

Last week was a bit different from the usual routines I've had, we packed the old workshop into boxes and it was moved to the new location here in Skolavegurstigur in the heart of Reykjavik. Since it was a long time for me to wait before we could get back to business we came up with a great "daycare plan" for me: I could tag along another local goldsmith in Hafnafjördur and see his workshop and learn from an older master. So on Tuesday last week I went to work with Jon Halldor Bjarnasson or Nonni as they call him, and see what goes on in his shop on Strandgata. He does all kinds of things from repairing jewellery and even hairclippers and musical instruments :) to your basic watch repairing, so if ever you'd be in need of a new battery to your watch jus go and see Nonni.

Sahanpurulaatikko toiminnassa,
huomatkaa tyylikäs valaistus ja ihan
ilman filttereitä/ The box of sawdust
in action, notice the very professional
lightning, all this without any filters. 

Nonni's grandfather and father were also goldsmiths and I got the chance to see his father models that he still has available and flip through a very old sketch book by a long passed master filled with drawings and sketches for engravings and such, talk about history in the reach of your hands. Since I am interested to learn more about making filigree and Nonnis father was very skilled filigree worker was this an excellent chance for me to see his work and try what I had learned in school with better suited materials and tools. Nonni had another goldsmith visiting him on Tuesday and he was actually there for getting some wire prepared for filigree (it's great when you have a close community of goldsmiths who won't see each other as competition but as friends and are ready to borrow tools, equipment and knowledge to each other). He showed me a tool he used to make a fine "tooth pattern"? thing (my explanations are priceless, I know) on the edges of a wire that has been rolled flat. It basically looks the same that the wire would look if you twist two strands together and roll them but it's much more finer and the end result is better looking. You can really see how right kind of materials and tools will make a difference in the end and maybe also some skill development has happened during this time, because the earrings I made now look a lot better than the ones I've made in school.

We made some rings with Icelandic stones together with Nonni and on Friday and this week's Monday I made also some necklaces. It was a great experience for me to see his workshop and specially meet Nonni. Although we didn't always speak the same language we still understood each other and I liked my stay in his shop. I learned a new old trick of the trade: the sawdust box. If you don't have pressurised air or a hairdryer at your disposal you can dry your jewellery by putting them into a box filled with sawdust. Just shake a little and let them sit in there a while an voila,  the piece is nice and dry.